Lasten ja nuorten palvelut
Psykologin vastaanottokäynti
Psykologi tarjoaa neuvontaa, konsultaatiota ja keskusteluapua tilanteissa, joissa esimerkiksi lapsen kehitykseen, perheen vuorovaikutukseen tai omaan vanhemmuuteen liittyvät asiat
askarruttavat. Vastaanotolla pyritään jäsentämään tilannetta ja luomaan lisää ymmärrystä sekä vaikeuksista, että vahvuuksista. Tarvittaessa tehdään yhdessä suunnitelma mahdollisista jatkotoimenpiteistä, esimerkiksi tutkimus- tai hoitojaksosta.
Kontakti psykologiin voi olla myös hoidollinen, jolloin yhdessä sovitaan hoitojakson pituudesta ja työskentelyn tavoitteista. Työskentelyjakson pituus voi vaihdella muutamasta käyntikerrasta pitempiaikaiseen, jopa vuosia kestävään hoitokontaktiin.
Lisätietoja lasten ja nuorten yksilöpsykoterapiasta
Psykologiset tutkimusjaksot
Psykologisen tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä asiakkaan tilanteesta ja hänen toimintakyvystään. Psykologisen tutkimuksen tavoitteena voi olla esimerkiksi kartoittaa lapsen tai nuoren oppimisvaikeuksia, toiminnanohjaustaitoja tai tunne-elämän haasteita. Psykologinen tutkimus voi olla kohdennettu, jolloin keskitytään vastaamaan rajattuun kysymykseen, tai laajempi, jolloin pyritään jäsentämään isompia kokonaisuuksia. Tutkimuksessa psykologi voi käyttää menetelminä esimerkiksi haastatteluja, erilaisia kyselylomakkeita ja psykologisia testejä sekä leikki- ja vuorovaikutustilanteiden havainnointia.
Tutkimuksen laajuudesta sovitaan yhdessä ennen tutkimusjakson alkua.
Kohdennettu psykologinen tutkimus
Kohdennetussa psykologisessa tutkimuksessa tutkimuskysymys on selkeästi rajattu.
Tutkimuksessa käytetään yhtä psykologista tutkimusmenetelmää asian selvittämiseen. Kohdennettu tutkimus voi olla esimerkiksi luki-taitojen kartoitusjakso.
Laaja psykologinen tutkimus
Laajassa psykologisessa tutkimuksessa yhdistetään tietoa useasta psykologisesta menetelmästä yhteen kysymykseen vastaamiseksi. Tutkimuksessa voidaan selvittää esimerkiksi lapsen oppimisen vaikeuksia tai perheen vuorovaikutusta.
Erittäin laaja psykologinen tutkimus
Erittäin laajassa psykologisessa tutkimuksessa käytetään useita tutkimusmenetelmiä laajoihin kysymyksiin vastaamiseksi. Tällaisen tutkimusjakson aikana voidaan kartoittaa esimerkiksi
kokonaisvaltaisemmin tunne-elämän ja kognitiivisten taitojen kehitystä tai terapiasoveltuvuutta.
Neuropsykiatrinen valmennus
Neuropsykiatriset piirteet ja haasteet voivat näkyä esimerkiksi lapsen tai nuoren keskittymisessä, toiminnanohjauksessa, tunnesäätelyssä, sosiaalisissa taidoissa ja käyttäytymisessä.
Neuropsykiatrisessa valmennuksessa pyritään lisäämään arjen sujuvuutta ja löytämään uusia toimintatapoja silloin, kun haasteet hankaloittavat arkea ja toimintakykyä. Lapsella ei tarvitse olla diagnoosia neuropsykiatrisesta vaikeudesta.
Pienten lasten kanssa työskennellessä vanhempien rooli on valmennuksessa tärkeä. Vanhemmat voivat saada lisätietoa neuropsykiatrisista haasteista, ja sitä kautta ymmärtää lapsensa haasteita paremmin. Neuropsykiatrisen valmennuksen tavoitteet asetetaan yksilöllisesti. Tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi aikataulujen hallintaan, unirytmiin, opiskelustrategioihin, rutiinien opetteluun tai tekemisen suunnitteluun ja aloittamiseen. Valmennus voi olla esimerkiksi keskustelua ja yhdessä uusien taitojen harjoittelua käytännön arkisissa tilanteissa.
Toimintaterapia
Toimintaterapeutti tutkii yksilön toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia henkilön omassa arjessa. Toimintaterapeutin vastaanotolle voi hakeutua, jos esimerkiksi motorinen kehitys, hahmottaminen, aistitiedon käsittely tai oman toiminnan ohjaus herättävät huolta.
Psykiatrinen toimintaterapia
Psykiatrisen toimintaterapian tavoitteina on vahvistaa asiakkaan taitoja ja toimintakykyä, jotta itsestään huolehtiminen, arkiaskareista selviytyminen, ajanhallinta, opiskelu, työ sekä muu omassa ympäristössä toimiminen sujuisi mielekkäällä tavalla, psykiatrisista oireista tai neuropsykiatrisista erityispiirteistä huolimatta.
Yhteistä toimintaa sekä vuorovaikutusta käytetään terapeuttisesti, asiakkaan valmiuksien tukemiseksi.
